keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Luukku 21

Perheemme teki vuoden 2016 alussa päätöksen. Me hankimme Oman hevosen.


Aloimme vähitellen etsiä hevosta netistä, mutta ratsastuskoululla, jolla käymme tuli myyntiin eräs suosikki hevosemme. Pienen vastoinkäymisen, vuoksi totesimme, ettei se ollut meille sopiva hevonen.


Myöhemmin keväällä aloimme etsiä vieläkin enemmän. Kävimme koeratsastamassa monia hevosia.


Noin kymmenen koeratsastusta, kahta klinikka reissua ja paljon epätoivoa myöhemmin löysimme ilmoituksen suomenhevos tammasta. Ilmoituksen hevonen vaikutti liian reippaalta, mutta muuten ihan hyvältä.


Menimme siis katsomaan ja kokeilemaan tätä suomenhevosta. Ensimmäisellä kerralla minä ihastuin varovaisesti taas kerran, mutta isäni oli hiukan epävarma vielä. Toisella kerralla hevonen vaikutti niin hyvältä, että klinikalle mentiin taas. Itse ainakin olin todella täynnä pelkoa edellisten epäonnistumisten vuoksi.


Klinikalla oli tuttu eläinlääkäri tutkimassa hevosta. En yhtään helpottunut, vaikka alun tutkimuksissa ei näkynyt mitään erikoista. Hevonen meni röntgen kuvaukseen. En uskaltanut mennä kuulemaan tuloksia.


Maksoimme ja lastasimme hevosen traileriin ja kuulin sen. Olin maailman onnellisin meille tuli oma hevonen nimeltään Mäki Neilikka.


En uskonut, että meille tulisi suomenhevonen, tamma, mutta Neilikka on perheessämme todella tärkeä ja rakas perheenjäsen.















2 kommenttia:

  1. Ihana kuulla teidän tarinan alkuvaiheet vielä täälläkin, vaikka ne ennenkin olen kuullut! Neilikka on kyllä teille ihan nappi löytö! <3

    VastaaPoista

Käytän kommenttien valvontaa eli älä turhaa laita useaa samaa kommenttia.