torstai 1. joulukuuta 2016

Luukku 1

Minä sain kerrankin kunnian kirjoittaa aivan itse, vaikka TÄMÄ on MINUN blogini. Tuo piipittäjä tulee melkein päivittäin selkääni, eikä anna minulle edes tietokonetta käyttööni...


Tuo kyttäilevä vikisijä. (Kirjoittajan huomio eli ilmeisesti tässä tarkoitetaan minua eli Ailia.) Yleensä kun tehdään kaikkea ilman mitään ihme kapuloita, joita tuo yleensä selässäni oleva kuski pistää minun ratkottaviksi. Ilman kyseisiä kapuloita tuo kuski yleensä keskittyy ja saamme tehdä mukavia liikkeitä, joissa saan osoittaa omat taitoni. Mutta voi minua kun kapulat laitetaan kentälle. Siitä hetkestä alkaa ihmetys. Ratsastaja kyylää kaikkea, aina jos tapahtuu jotain saan pitkät ohjat ja joudun tekemään kaiken työn.


Ratsastajani mukaan olen ystävällinen, taitava ja mukava. Kyllä olen aivan samaa mieltä, mutta syytös että säikyn jotain on aivan väärä, koska joko jossain on oikeasti vaara tai ratsastaja kyylää iha ite. Alkuun minun henkivartijani väittivät minun olleen todella äänekäs, mutta valoja olen hevonen minun täytyy pitää huolta itsestäni. Tarhassa minun väitettiin olevan lapanen, mutta suomalaisella rauhallisuudella olen tähänkin asti pärjännyt oikein mainiosti. Kuten tarhakaverini Woniek sanoisi "Hallo iedereen morgen later!" Wony ei siis ole opettanut kielioppia ja kaikki tämä piti tehdä muistellen hänen opettamat sanat enkä voinut kysyä, ettei W saa tietää tästä(kään) ikinä mitään. (Wonylla on myös blogi http://ystavanihevonen.blogspot.fi/.)
Ps. Saan aivan liian vähän nameja, joten kertokaa palvelijoilleni MINÄ HALUAN LISÄÄ RUOKAA! Terveisin maailman paras Mäki Neilikka.



2 kommenttia:

  1. Hyvän postauksen on Neilikka kirjoittanut! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 😊 Tuon lopun kanssa oli hiukan ongelmia, koska hevosesi ei ole vielä opettanut kielioppia Neilikalle ja sen vuoksi kesti kirjoittaa, kun Neilikka ei uskaltanut kysyä Wonylta ettei se saa tietää, että Neilikka bloggaa.

      Poista

Käytän kommenttien valvontaa eli älä turhaa laita useaa samaa kommenttia.