"Hieman" onnellinen

Sunnuntaina, sen jälkeen kun tallinpitäjä oli ratsastanut Neilikalla, maanantaina isäni ratsasti ja olimme sunnuntaina ottaneet karvaromaanin satulan alta pois. Tiistain kouluvalmennuksessa allani oli ihana yllätys. Neilikka liikkui rennosti ja minusta tuntui siltä, että N päästeli välillä ihan älyttömän siistiä ravia. Sillä että joku muu kävi pitkästä aikaa selässä ja näin maasta ja kuulin vinkkejä, niin löytyi sileälle nappulat kohdilleen. Innokkaasti odottamassa tämän päivän ratsastustuntia ja Sunnuntain Elmo Jankarin valmennusta. Olisi myös tarkoitus hypätä ennen 8.10 estekisoja.

Toiveita

Voihan syksy... Alkaa olla vuosi niillä main, että pitäisi tehdä joulukalenteriin postauksia. Eli tarvitsen 24 postausideaa. Mielellään mahdollisimman nopeasti.

Ensimmäiset estekilpailut

Kilpailuista saimme muistoiksi yhden ruusukkeen, hylkäyksen, pari mustelmaa ja hieman kipeän käden. (Saimme myös runsaasti kokemusta tuosta todella hankalasta ratsastuslajista.)

 Olimme siis ensimmäisen luokkamme toisia.

 Kuvat ja letti c Aada Rouhiainen Linkki blogiin.

Kilpailut menivät ensimmäisen luokan osalta ihan hyvin, ja pääsimme reippaasti radan läpi ilman virhepisteitä. Kaikki tuntui radalla aika helpolta ja mukavalta.

40-50cm

Tästä pääsemme toiseen rataamme, joka päättyi kun talutin hevosen nilkuttaen pois kentältä ja mietin, että nyt oli viimeinen kerta kun hyppään. Rata alkoi ihan ok. Hyppäsimme 1 ja 2 ja 3 esteet ihan tavallisesti. Neljäs este THE sarja ekalla kerralla en ollut varma mahdummeko väliin silloisella laukallamme ja jarruttelin, vaikka ei mitään tapahtunut kunnes esteelle stopit. No ei vielä mitään uusi yritys ekasta yli ja toiselle huomaan kuinka ajauduimme hieman sivuun äkkimutka ja ratsastaja testailemassa tolppia ja kentän pintaa.

60cm

20.9 rataharjoitus videoina

Tuossa nuo viimekertaiset radat. Tänään myöhemmin kirjoittelen tämän päiväisistä kisoista.

Esteitä?

Olin vielä ennen tämän päiväistä rataharjoitusta, sitä mieltä ettei minusta mitään esteratsastaja tule. Mitä vielä? Tänään hypättiin kaksi puhdasta rataa. Molemmat tuntuivat ihan mukavalta, mutta toisella koimme ihme valaistumisen koko rata tuntui helpolta, mukavalta ja mikä ihmeellisintä MINÄ nautin siitä. Neilikka kanssa emme ala tavoittelemaan jättimäisiä ratoja, vaan lähinnä pienillä radoilla pitää homma mukavana ja harjoitella perusteita.

Kuvia ja videoita saan radoista myöhemmin kun saan ne tietokoneelle, mutta oli aivan pakko tulla hehkuttamaan kuinka kivaa oli! 💜

Mitä kummaa?

Olen tässä kuukauden aikana tottunut ihanan herkkään ja avuliaaseen tammaan. Mitä ihmettä tänään tapahtui?! Minä jouduin ihan kunnolla jarrutella tammaa vaikka hän edellisenä päivänä kävi maastossa ja perjantaina oli todella hidas pohkeelle. Syistä joita en ala täällä ruotimaan johtuen Neilikka oli hieman kuumakallen hahmossa.

Meillä oli siis Katan valmennus. Minun osaltani se meni siihen, että yritimme Rouva N kanssa saada yhteisen käsityksen vauhdista.

Lukuunottamatta ylimääräistä vauhtia meillä meni mielestäni ihan kivasti.

Koulutuupparit esteillä

Olemme omasta epävarmuudestani huolimatta käyneet Neilikan kanssa säännöllisen epäsäännöllisesti hyppelemässä. Pari Inkan estevalmennusta, ratsastustunneilla, sekä ratsastajien kuntokurssin kaksi estetuntia. Ihan mukavan reippaastihan ne esteet ylittyy. Mottonamme esteillä on siis "ei taidolla, vaan tuurilla". Ainoa suurempi kommelluksemme oli kun tipuin selästä hitaasta hypystä johtuneen epätietoisuuden vuoksi. Meillä on hieman paikat hukassa yhteisissä hyppelyissä, mutta ei se mitään.

Olimme Neilikan kanssa siis 11.9 Seppälä stablesin esterata harjoituksissa. Kyseessä oli meidän ensimmäinen yhteinen esterata. Menimme ristikko ja 60cm korkeuksilla. Molemmat radat meni suhteellisen hyvin verrattuna yhteiseen esterutiiniimme. Paikat olivat vähän mitä sattuu. Vauhti on meillä ratsukkona myös, joko todella reipasta tai mennään pohkeen takana. Yhteinen ongelmamme oli radalla myös hetkittäinen heikko tasapaino.

 

True kouluratsukko ensimmäisellä esteradallansa.

Kuka olen ja mikä Neilikka?

Olen 16 vuotias opiskelija Jämsästä. Olen harrastanut ratsastusta noin 10 vuotta. Minulla on harrastuksena myös partio.

Tässä blogissa minun on tarkoituksena kertoa minun ja perheemme suomenhevostamma Mäki Neilikan elämästä, sekä hyvissä, että huonoissa hetkissä.

Neilikka on 10 vuotias 1-palkinnolla kantakirjattu kahden varsan äiti. Isänä on Köyhien ystävä ja emänä on Tenava tähti. Hevosena Neilikka on äärimmäisen herkkä, kuuliainen, ystävällinen, sekä miellyttämisen haluinen. Neilikka on perheessämme todella uusi jäsen, joten elämä on täynnä tutustumista.