tiistai 5. maaliskuuta 2019

Mitä meille kuuluu nyt?

Hei taas! Edellisestä kirjoituksesta on kulunut pitkä aika, mutta nyt avaan hieman tilannettamme.
Neilikka on ollut oma itsensä. Välillä on tamma päivä ja hänen kanssaan on hankala löytää yhteyttä, mutta onneksi on päiviä kun hän on ihana ja ystävällinen. Nyt isäni on puuhaillut viimeisen lähes puoli vuotta suurimmaksi osaksi Rouvan kanssa. Neilikan kanssa on tehty työhevos-tehtäviä, sekä tavallisen ratsun hommia.
Mitä minä kertoisin itsestäni? Tässä on tapahtunut kaikenlaista pientä ja vähän suurempaa. Suurin asia on minun osastolla olo, vaikka nyt olenkin päässyt lomalle käymään aina välillä. Nyt olen alkanut jo vähän toipumaan ja päässyt käymään ratsastus valmennuksissa. Kuntosali innostus on myös saanut uuden ulottuvuuden.
Ei tässä enempää ole tapahtunut mitään mitä voisin kaikelle kansalle kertoa.
Terveisin Aili.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Käytän kommenttien valvontaa eli älä turhaa laita useaa samaa kommenttia.